LeenaKrokberg

Paraisten Storgårdin koulu säilytettävä nykyisessä toimipisteessään

  • Uudistusta perustellaan pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit. 
    Uudistusta perustellaan pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit. 

Erityisoppilaiden tarvitsemia tukiresursseja, esimerkiksi koulunkäyntiavustajien määrää, on vähennetty dramaattisesti. Syksyllä Storgårdin kolululta lakkautettiin yksi erityisopettaja virka. Nyt suunnitteilla oleva uudistus sulkisi Storgårdin koulun ovet lopullisesti siirtäen opetuksen Paraistenseudun koulun kanssa saman katon alle. Storgårdin koulussa on tällä hetkellä 18 oppilasta, vastaava luku Paraistenseudun koulussa on 200.

Erityislapsen äitinä tiedän, mitä haasteita on erityislapsen sijoittamisessa isoon kouluun. Kaikki oppilaat saman katon alle on kaunis ajatus, mutta käytännössä se tarkoittaa, että hiljainen, syrjäänvetäytyvä erityislapsi jää isossa ryhmässä ja koulussa vaille huomiota. Uhkana on myös, että erityislapset heitetään muiden lasten silmätikuiksi.

Joskus kuulee sanottavan, että erityislapset laitetaan erityiskouluihin, jotta he ovat poissa silmistä. Ei se niin mene. Erityiskouluissa he saavat räätälöidyn tuen. Kaikki tietävät tämän olevan aivan normaali koulu, eikä täällä olemisessa ole mitään ihmeellistä. Erityiskoulussa käyvien lasten/nuorten vanhemmille on muodostunut koulussa hyvä vertaistukiverkosto. Koulussa on monta samasta syystä erityistä tukeva vaativaa lasta, joten vanhempi ei jää kysymystensä kanssa yksin.

Oppimisen esteiden poistaminen on taannut hyvät oppimistulokset. Storgårdin oppilaat ovat sijoittuneet hyvin jatko-opiskelupaikkoihin ja päässeet sitä kautta kiinni yhteiskuntaan. Storgård tarjoaa laaja-alaista erityisopetusta turvallisessa oppimis- ja kasvuympäristössä. Miksi toimivaa järjestelmää pitää uudistaa?

Laki edellyttää, että opetusratkaisut lähtevät oppilaiden edusta, mutta Paraisten suunnitteilla oleva koulu-uudistus heikentää erityisoppilaiden asemaa. Koulu-uudistus merkitsee sitä, että suuri osa erityisoppilaista siirretään asteittain lähikouluihin. Uudistusta perustellaan pedagogisesti, vaikka taustalla ovat selvästi taloudelliset intressit. Tässä ei kehitetä opetusta ja palvelurakennetta, vaan heikennetään niitä.

Nuoret viihtyvät pikkukoulussa, koska siellä on toimiva, viihtyisä ja idyllinen oppimisympäristö ilman minkäänlaisia häiriötekijöitä. Vastaavanlaista tilaa on täysin mahdotonta järjestää minkään muun rakennuksen katon alle.

Täällä nuoret tuntevat olonsa turvalliseksi ja kokevat vihdoin tulevansa hyvätyksi omana itsenään, tämä on erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille ja nuorille ensiarvoisen tärkeää. Alakouluajoista nuorilla on valittettavan paljon samankaltaisia kokemuksia: se oli kauhea paikka, minua kiusattiin siellä, en kelvannut mihinkään ryhmään.

Sosiaaliseen elämään tämä ei ole vaikuttanut miltään osin, edelleen voi halutessaan pihalla jutella niille kavereille, jotka ovat ison koulun oppilaita ja heihin pidetään yhteyttä vapaa-ajalla aivan kuten ennenkin.

Nuorille on ollut helpotus päästä opiskelemaan pikkukouluun. Osa ison koulun oppilaista on harmissaan, koska heidän mielestään nuoret, jotka pääsevät pikkukoulun puolelle, ovat etuoikeutettuja – niinkuin he todellisuudessa ovatkin.

Muutamalle pikkukoulun nuorista pelkkä ruokailuun meno ison koulun puolelle on äärimmäisen haasteellista, koska siellä on isot tilat, ainainen kova meteli sekä suuri todennäköisyys joutua kiusatuksi.

Nykyiset ja entiset nuoret kuvaavat tuntemuksiaan ajatuksesta siirtää Stogårdin luokat Paraistenseudun koulun kanssa saman katon alle:

- ahdistuneisuus

- paniikkihäiriö

- koulupelko

- kiusatuksi tuleminen

- koulupinnaus

- itsetuhoiset ajatukset

- yksinäisyys

- turvattomuus

- hylätyksi tuleminen

- mieluummin kuolen, kuin menen epämiellyttävään ympäristöön

- viedään viimeinenkin mahdollisuus turvalliseen oppimis- ja kasvuympäristöön

 

Resurssien uudenlainen kohdentaminen”, ”joustavat opetusjärjestelyt”, lähikoulusuunnitelma vilisee ihan hyvältä kuulostavia ratkaisuja, mutta mitä ne tarkoittavat käytännössä?

Laki määrittelee yksiselitteisesti oppilaan oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Kuka kertoisi selkokielellä, miten oppilaaan laissa määritellyt oikeudet toteutuisivat käytännössä jos uudistus toteutetaan?Tulevasta ei aina voi täsmälleen tietää, mutta kun uudistuksia runnotaan lävitse, täytyisi asianosaisilla olla edes jokin käsitys siitä, miten maa muutoksen jälkeen makaa.Suunnitelma ei ole valmis toteutettavaksi, jos kellään ei ole kuvaa siitä, miten hommat jatkossa ihan oikeasti hoidetaan.
 

Paraisilla 16/03/2017  Leena Krokberg

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat