*

LeenaKrokberg

Borrelia-bakteeri tunkeutuu kaikkiin kehon alueisiin jopa luihin.

  • Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia.
    Punkit ovat kooltaan pieniä, monet lajit mikroskooppisia.

Borrelia-bakteeri on kuin aikapommi, se tunkeutuu kaikkiin kehon alueisiin jopa luihin.

Borrelioosi muistuttaa malariaa, mutta on huomattavasti vakavampi sairaus.

Mikäli tyttäreni oireet ja hoito oltaisiin otettu Paraisten terveyskeskuksessa vakavasti, hän ei olisi tällä hetkellä pyörätuolissa eikä joutuisi syömään vahvoja hermokipulääkkeitä. Julma kohtalo 13-vuotiaalle lapselle ja vain ja ainoastaan terveyskeskuslääkäreiden välinpitämättömyydestä.


Pahimmat kipukohtaukset kun on päällä, niin ei yksinkertaisesti pysty tekemään mitään. 

Silloin ei pysty silloin olemaan sängyssä pitkänään, ei istumaan eikä oikein liikkumaankaan. 

Kipu lamauttaa ihan totaalisesti.

Olen jo menettänyt toivoni, että ikinä enää tervettä päivää nähtäisiin, kunpa  saisi jonkun näköistä helpotusta edes.

Suomi on varmaan hyvinvointivaltio, mutta en enää jaksa uskoa suomalaiseen terveydenhuoltoon. 


Paraisten terveyskeskuksen apulaisylilääkäri Kenneth Wilsson vähättelee ÅU lehden haastattelussa 27.05.2015 Lymen taudin oireita sekä hoitoprosessia. 

Hän myös siirtää vastuun vanhemmille, etteivät olisi huolellisesti tarkastaneet lapsiaan mahdollisen punkin kiinnittymisen huomaamiseksi. Nymfivaiheessa olevat punkit ovat niin pieniä, ettei niitä edes huomaa pelkällä silmällä. Aina ei borrelioositartunnan saaneelle tule minkäänlaista ihottumaa/punaista rengasta puremakohtaan.

Hänen mukaansa Lymen taudin hoidoksi riittää pelkästään 2-3 viikon antibioottihoito.
Todellisuudessa antibioottihoito on vähintään kuukauden pituinen, usein joudutaan käyttämään huomattavasti pidempiä antibioottihoitoja sekä kipuihin vahvoja hermokipulääkkeitä. 

Punkkia tituleerataan Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi. Eikä ihme, sillä punkin aiheuttama borrelioosi on aiheuttanut monelle elinikäiset oireet.
Pikkuruiset punkit kantavat borrelioosin lisäksi myös toista vaarallista tautia: puutiaisaivokuumetta.

Tuhansia suomalaisia sairastuu vuosittain borrelioosiin. Tartuntojen määrä on 20 vuodessa nelinkertaistunut. Sairauteen ei ole rokotetta.

Bakteeriperäinen borrelioosi on pahimmillaan tappava sairaus. Siihen on menehtynyt myös suomalaisia. 

Osa potilaista jää vaille asianmukaista hoitoa, kun lääkärit eivät löydä yksimielisyyttä siitä, kenellä tauti on ja kenellä ei. Lääkärit riitelevät myös siitä, miten tautia tulisi hoitaa ja kuinka kauan sitä pitäisi hoitaa. Tilanteesta kärsivät ennen muuta potilaat, joista jotkut ovat hätkähdyttävän huonossa kunnossa. 

Jokaiselle  potilaalle oli jossain vaiheessa vihjailtu, että se varsinainen vika saattaakin olla korvien välissä. 

Yli 30 vuotta sitten löydetty Borrelia-bakteeri on mestari piiloutumaan ja muuntautumaan ihmisen elimistössä. Se osaa ovelasti hakeutua pois potilaan verenkierrosta. Bakteerin aiheuttama tulehdus voi olla esimerkiksi nivelnesteessä, hermokudoksessa tai aivoissa ja potilaan veri voi silti olla puhdas . Potilaiden etujärjestön asiantuntijan mukaan asiaa ei juurikaan huomioida hoidoissa. 

Borrelioosia kutsutaan myös Lymen taudiksi. Sosiaali- ja terveysministeriössä myönnetään, että sen hoidossa ei kaikki ole Suomessa kohdallaan. 

Toisin kuin monissa verrokkimaissamme Suomessa ei ole laisinkaan diagnoosia krooniselle borrelioosille. Sen takia monet huonokuntoiset potilaat jätetään oman onnensa nojaan. 

Suuri joukko suomalaisia on äänestänyt jaloillaan ja matkustanut ulkomaille hoidettaviksi. Yleensä tie on vienyt Norjaan, Puolaan, Venäjälle tai jopa Yhdysvaltoihin. Suurimmassa suosiossa paistattelee kuitenkin Saksa ja erityisesti Augsburgin borrelioosiklinikka. 

Virallisten tilastojen valossa noin 1 600 suomalaista sairastuu vuosittain borrelioosiin. Todellisuudessa tartunnan saa moninkertainen määrä.
Synkimpien arvioiden mukaan jopa 6 000-10 000 suomalaista saa vuosittain tartunnan.

Uhka on maailmanlaajuinen. Koko maailmasta ei ole löytynyt sairauden parannuskeinoa, kunnes Parainen teki läpimurron tutkimuksissaan, puita halaamalla voitetaan tämäkin sairaus. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Petteri Hiienkoski

Eräs tuttavamme on sairastanut tautia nuoruudestaan alkaen. Vuosikymmeniä kesti ennen kuin syy selvisi. Välillä on parempia, vähillä pahempia jaksoja. Hän ei luota lääkäreihin ja lääkkeisiin, vaan "kuuntelee kehoaan" ja turvautuu lähinnä perinteisiin luonnonmenetelmiin ja erikoisruokavalioihin. Voimia!

Käyttäjän NiiloValtuustoonKrki kuva
Niilo Kärki

Tykkään, että varoitellaan - otettava koulujen opetettaviin asioihin myös!

Käyttäjän PekkaVeistola kuva
Pekka Juhani

Katsoin muutama päivä sitten tätä käsittelevän dokumentin. Borrelia-bakteeri on melko hyvä piiloutumaan ja hämäämään immuunipuolustusjärjestelmää.

En käsitä miksi asiaa ei oteta Suomessa vakavasti. Aika monen suomalaisen kohtalo on sairastua tähän tautiin ja usein elämä on sitten siinä.

Ilmeisesti borreliaa pitäisi hoitaa useilla antibiooteilla yhtä aikaa. Suomessa käytetään vain yhtä antibioottia eli ollaan täysin ajasta jäljessä taudin hoidossa.

Saksassa punkin puremiin tartutaan räväkästi vaikka ns. punaista rengasta ei ilmaantuisikaan.

Jos tähän sairastun pitää lähteä Saksaan. Suomesta ei apua ole saatavissa.

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Arvauskeskuksen ulosheittäjähoitsu kertoi jo puhelimitse, ettei kannata tutkia punkin puremaa ja 10 cm punaista länttiä. Ei saa aikaa. Kuulemma hirvikärpänen, jonka olin reissussa nähnyt, ei levitä tautia. Onneksi löytyy yksityislääkäri ja kela-korvaus ja antibiotti. Näin meillä Espoossa.

Jos kohdalle osuu, älä mene arvauskeskukseen 'käypähoidon' piiriin vaan oikean lääkärin ja nykyaikaisen lääketieteen piiriin. Kyseessä on oma elämä. Se on halvempaa kuin alentunut työkyky ja rullatuoli.

Myöhemmin löysin tutkimuksen, jonka mukaan myös hirvikärpäset voivat levittää tautia kun asia jäi mietityttämään. Suurin osa punkinpuremista ihmisistä ei näe koskaan punkkia. Pääasia on, että hoitohenkilöt ovat aina oikeassa. Se on käypähoito.

http://yle.fi/uutiset/punkkien_lisaksi_myos_saaske...

Itte Ruuperi Krokberg

En ole elämäni aikana kohdannut mitään näin kammottavaa, kuin tämä.
Katson vierestä lapseni kärsimystä kuukaudesta toiseen, enkä pysty mitenkään auttamaan.
Näen tuskan ja epätoivon hänen katsestaan, kun hän kysyy: "äiti kuolenko minä? "

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Borrelioosin sairastaneena ja toisen läheisenikin alkavan taudin saaneena totean, että tulisi ottaa vakavasti. Epämiellyttävä se oli heti alussa. Paikka josta lähti liikkeelle kivut ja punoitus oli yliherkkä, joten tautia ei voinut olla huomaamatta. Lääkäri, joka hoiti oli oletettavasti Venäläinen ja sanoi itsekin taudin sairastaneensa.

Tautia tutkitaan kovasti kaiken aikaa. Tässä yksi viimeisimpiä tutkimuksia PuBMedistä maailman laajimmasta lääketieteellisestä tietokannasta. Toki vain tiivistelmä. Artikkeli pitäisi lukea kokonaan.

Infect Drug Resist. 2015 May 15;8:119-28. doi: 10.2147/IDR.S66739. eCollection 2015.
Chronic Lyme disease: misconceptions and challenges for patient management.
Halperin JJ1.
Author information
Abstract
Lyme disease, infection with the tick-borne spirochete Borrelia burgdorferi, causes both specific and nonspecific symptoms. In untreated chronic infection, specific manifestations such as a relapsing large-joint oligoarthritis can persist for years, yet subside with appropriate antimicrobial therapy. Nervous system involvement occurs in 10%-15% of untreated patients and typically involves lymphocytic meningitis, cranial neuritis, and/or mononeuritis multiplex; in some rare cases, patients have parenchymal inflammation in the brain or spinal cord. Nervous system infection is similarly highly responsive to antimicrobial therapy, including oral doxycycline. Nonspecific symptoms such as fatigue, perceived cognitive slowing, headache, and others occur in patients with Lyme disease and are indistinguishable from comparable symptoms occurring in innumerable other inflammatory states. There is no evidence that these nonspecific symptoms reflect nervous system infection or damage, or that they are in any way specific to or diagnostic of this or other tick-borne infections. When these symptoms occur in patients with Lyme disease, they typically also subside after antimicrobial treatment, although this may take time. Chronic fatigue states have been reported to occur following any number of infections, including Lyme disease. The mechanism underlying this association is unclear, although there is no evidence in any of these infections that these chronic posttreatment symptoms are attributable to ongoing infection with B. burgdorferi or any other identified organism. Available appropriately controlled studies indicate that additional or prolonged courses of antimicrobial therapy do not benefit patients with a chronic fatigue-like state after appropriately treated Lyme disease.
KEYWORDS:
Borrelia burgdorferi; Lyme disease; chronic; chronic fatigue; diagnosis; neuroborreliosis; treatment

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Jaksamista tyttärelle.

Mulla on sama tauti. Pohjois-Karjalasta poimin kanalintureissulla. Tosin alun iho-oiretta kummenpaa ei onnekseni ole ilmaantunut. Sain diacorista semmosen norsun kaatavan antibioottikuurin.
Faijalla sitten toinen homma. Oli pari vuotta sitten tosi kipeä. Sai avun reumalekurilta. En muista missä hoitivat, mutta nyt on ollu kunnossa.

Toimituksen poiminnat